maanantai 14. heinäkuuta 2014

Viron kesälomareissu 2014

Kartta Gooogle Maps

Teimme tänä kesänä viiden täyden päivän reissun Viroon. Varasimme lautan ja majoitukset muutamia viikkoja ennen matkaa. Mies suunnitteli reitin ja majapaikat ja minä sihteerinä hoidin varaukset: täytyy todeta että toimiva järjestely, sillä en olisi millään keksinyt näin kivaa reittiä ja sopivia yöpymispaikkoja.

Kokonaisuutena matka oli oikein onnistunut, viihdyn juuri tuollaisissa pienissä paikoissa joissa ei ole muita ihmisiä. Eli jos olet suurissa metropoleissa viihtyvä, spektaakkeleja kaipaava, niin unohda tämän reissun paikat kokonaan (ehkä Pärnua lukuunottamatta)... Ehkä viimeiselle päivälle jäi vähän paljon ajamista (Viljandi-Pärnu-Tallinna), mutta olipahan sopiva hetki tulla kotiin. Kuvat ovat kahta viimeistä lukuunottamatta miehen tai esikoisen ottamia.

Pihlakan herkkuja

Saavuttuamme aamulla Viroon, suuntasimme tankkauksen ja yllätysjäätelöiden jälkeen Rakvereen. Olimme siellä paria tuntia ennen kuin saimme hotellihuoneen Aqva-kylpylähotellista joten kiipesimmekin Rakveren linnan luona olevan härän luokse ja söimme siellä eväitä, hyviä virolaisia piirakoita. Kylpylähotelli oli oikein viihtyisä, kaikkien mielestä, ja sinne voisi mennä toistekin. Rakveren linna oli mielenkiintoinen paikka, näkemistä ja ohjelmaa riitti pitkäksi aikaa. Ennen lähtöä kävimme vielä nauttimassa lounaskahvit ja -teet Aqva-hotellin vieressä olevassa Pihlaka-kohvikissa. Koko perheen suolaiset ja makeat syötävät sekä juomat maksoivat vaivaiset 12 euroa. Suosittelen, kuten suosittelen koko Rakverea.

Pöltsamaan viinikellari ja kuohuvan mainos

Pöltsamaan vanhaa linnaa ja kirkko

Rakverestä lähdettyämme ajoimme Porkuni-järven (uimaan hellepäivänä) kautta Pöltsamaalle. Rantaa ei ollut ihan helppo löytää, mutta se oli tupaten täynnä paikallisia perheitä. Pöltsamaa on tunnettu viineistään ja ruusuistaan. Pöltsamaallakin on vanha linna, kävimme siellä tutustumassa viinikellariin (huone missä viinejä), ruokamuseoon (huone, jossa mm. paikallisen tehtaan valmistamia ruokia kosmonauteille) ja käsityömuseoon, jossa oli tilkkunäyttely ja saksinäyttely. Jälkimmäisessä oli kaksi levyä seinällä täynnä erilaisia ja eri-ikäisiä saksia. Hih, vähän tuli tämän kesän Lidlin mainos mieleen, hyvällä tapaa.

Ruokamuseon antia

Pöltsamaalla majoituimme pari yötä pienessä Carl Schimdt-majatalossa. Palvelu oli erittäin ystävällistä, ja hyvän aamiaisen sai viidellä eurolla. Pöltsämaan vieressä on Väike-Kamarin kylä, jossa on tekojärvi ja aivan ihana uimaranta. Ranta ei tietenkään ole iso, mutta aivan riittävä ja sopivan rauhallinen.

Täällä söimme reissun parhaat ruuat

Pöltsamaalta suuntasimme Viljandiin, josta löytyy hienot linnoitukset. Majoituimme Hostel Ingeriin, jonka vierestä löytyi koko matkan paras ruokapaikka, Tegelaste Tuba. Minä tilasin siellä annoksen pelmenejä ja lautasellisen seitsemän lihan seljankaa, yhteensä kuusi euroa. Ihan mielettömän maukas ruoka, sellainen tavallinen, hyvistä raaka-aineista hartaudella tehty. Suosittelen!


Viimeisenä päivänä kävimme Pärnussa sen verran, että lapset saivat uida kunnolla meressä. Siellä söimme paikallisessa sisäpihalla olevassa pubissa, lapset makkaraperunat ja aikuiset taas seljankaa. Edullista mutta hyvää ruokaa. Tällä reissulla hyvän ruuan merkki oli se, että paikka oli puolitäynnä/täynnä paikallisia, eikä siellä käynyt luottokortit. Vastaavia paikkoja pitää etsiä seuraavallakin reissulla.

Viron maaseutu on kaunista, ihmiset vetäytyvän ystävällisiä ja ennen kaikkea joka paikasta löytyy tavallisia, omanlaisia ja vähän vaatimattomia (hyvällä tapaa!) ruokapaikkoja. Oikein havahduin tajuamaan kuinka ABC-ketju on pilannut Suomessa matkustamisen. Menee täällä mihin vaan pienempään paikkaan, niin siellä ei ole muuta kuin se ABC, samat muovisämpylät, einessoosit ja identtiset ruokalistat, ollaan sitten itäisessä tai läntisessä, eteläisessä tai pohjoisessa osassa Suomea, tai vaikka ihan keskellä. Voi miten mielellään sitä menisi johonkin pieneen kylään, söisi sen alueen tavallista itsetehtyä ruokaa paikallisista raaka-aineista kohtuulliseen hintaan. Se ei ole helppoa Suomessa, onkohan enää ikinä?


Ei kommentteja: