maanantai 20. elokuuta 2012

Pihlajanmarjahyytelö (ja puolukkahyytelö)

Takana puolukka-, edessä pihlajanmarjahyytelö
En ole koskaan ennen tehnyt hyytelöä pihlajanmarjoista. Äiti sitä teki aina joskus, mutta ei se lapsena kuulunut mitenkään lempisäilykkeisiin. Nyt halusin tehdä sitä lähinnä siksi, että voin käyttää hyytelöä ruuanlaitossa, Sorbustakaan kun ei enää saa (siinä muuten juoma, jolla oli aivan suotta turhan huono maine).

Selattuani nettiä huomasin, että kaikissa ohjeissa pihlajanmarjahyytelö tehdään niin, että marjoja keitetään vedessä, liemi siivilöidään ja keitetään hyytelöksi. Minä vaan jotenkin muistelisin, että äiti teki höyrymehun mehumaijalla ja sitten keitti sen hyytelöksi. Ja aikana ennen hillosokeria käytti niitä puoliraakoja marjoja, jotta niissä olisi pektiiniä riittävästi (ihan joka vuosi ei ollut...). Ja koska hyytelön teko onnistui todella hyvin näin, alan olla ihan varma että äitikin teki normaalisi höyrymehun, ja siitä hyytelön, sillä eipä tarvinnut turhia marjoja perata tai putsailla. Pienimmällä mahdollisella vaivalla paras mahdollinen lopputulos.

Minä poimin viikonloppuna (raa'ahkot) pihlajanmarjat ja tein hyytelöön tulevan mehun mehumaijalla, käytin 6 l marjoja siihen ja sain

1 l mehua
800 g hillosokeria

Keitä mehua ja hillosokeria kymmenisen minuuttia, kuori vaahto hyvin. Purkita steriloituihin purkkeihin. Kauniin väristä ja ihan hyvänmakuista, ainakin sellaista jonka kuvittelen sopivan hyvin erilaisiin riistakastikkeisiin ja ehkäpä jopa riistaaterian jälkiruuan osaksi.

ps. tein puolukkahyytelöäkin. Sain kolmesta litrasta puoliraakaa puolukkaa yli litran mehua ja tein hyytelön samalla tapaa. Sisko juuri muisteli kuinka hänellä oli lapsuuden herkkua puolukkahyytelö sämpylän päällä, ja nyt esikoiseni haluaa kokea saman.


9 kommenttia:

Campasimpukka kirjoitti...

Kauniin väriset hyytelöt!

ankeriasvipunen kirjoitti...

Samaa mieltä Campasimpukan kanssa, todella kauniit ovat. Mutta se Sorbus, eikö sitä enää saa?

sauvajyvänen kirjoitti...

kiitoksia. Sorbusta ei ole saanut kohta pariin vuoteen, valitettavasti (mm. loistava ruuanlaittoviini, sanokoon kulinaristit mitä tahansa)

Nanna kirjoitti...

Mä olin aivan hämmästynyt kun luin ettet oo tehny pihlajanmarjahyytelöä, sinä riistaruokien kuningatar. Meillä kuuluu ehdottomasti aina hirviruokien kanssa tarjottavaksi.

sauvajyvänen kirjoitti...

Nanna, kuten sanoin, se ei lapsena kuulunut mitenkään lempisäilykkeisiin. Sen sijaan mustaviini- ja puolukkahyytelö ovat aina olleet suurta herkkua joten niitä on tullut syötyä riistan kanssa, lintujen ja hirven ja jäniksen. Ja Sorbusta tuli käytettyä silloin kun kaipasin kastikkeisiin pihlajan makua. Mutta kun sitä ei enää saa, niin pitihän sitä kokeilla hyytelöä sen sijaan. Ei varmaan nytkään tule hyytelöä sellaisenaan syötyä.

Anonyymi kirjoitti...

Ilmeisesti tyttäreni Nanna jo kommentoi pihlajanmarjahyytelön tekoa. Minä olen aina tehnyt mehun mehumaijalla. Ja hyytelöähan kuluu vähän vuodessa eli en edes joka vuosi tee (säilyy hyvin), vaikka hirvenlihan kanssa se meidän perheen mielestä on MUST. Tulin juuri keräämästä marjoja, koska eihän sitä tiedä tuleeko hyvää pihlajanmarjavuotta vuonna 2013

sauvajyvänen kirjoitti...

Hei Nannan äiti, kiva kun löysit tänne :) Meilläkään äiti ei tehnyt sitä joka vuosi, eikä edes joka toinen. Minä en halunnut nyt tehdä kamalan isoa määrää, saa tuo pieni riittää täksi ja tarvittaessa ensi vuodeksikin.

Kiva kuulla että ainakin joku muukin tekee sitä höyrymehusta, nykyiset ohjeet tosiaan tuntuvat vaativan marjojen keittoa. Vanhoissa keittokirjoissa oli sanottu että mehu voidaan tehdä kummallakin tavalla.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
Kauniita ovat hyytelösi! Mielenkiinnosta kyselen, että lisäsikö äitisi tavallista sokeria silloin ennen? Minä kun haluaisin välttää näitä nykyajan "hömpötyksiä" kuten esim. hillosokeria :)

sauvajyvänen kirjoitti...

Joo, ihan tavallista sokeria käytti. Silloin on todella tarkkaa että marjat olivat vähän raakoja, jotta pektiiniä on niissä luonnostaan riittävästi. Muistan kuitenkin jonkun vuoden, kun hyytelö ei ollut kunnon hyytelöä, vaan sellaista paksua mehua lähinnä. Minä nykyään käytän noita ei-ihan-kypsiä marjoja, ja hillosokeria vähän vähemmän, silloin hyytyy riittävästi vähemmälläkin.