Minä en ole koskaan juurikaan pitänyt kuivakakuista. Lapsuudessahan niitä oli aina kaikissa juhlissa tarjolla, sitten ne hävisivät (hyvä niin, ajattelin) ja nythän ne ovat taas trendien aallonharjalla (enkä muka ymmärrä miksi). Kuivakakku voi olla hyvä, mutta suurin osa on, no kuivia.
Mutta vaikka kuivakakut eivät ole olleet suosikkejani, ne ovat ihan mielettömän kätevää tarjottavaa juhlissa, tuliaisvietävää ja myyjäiskamaa. Niinpä sitten nuorena joskus 80-luvulla kehittelin ohjeen, josta minäkin tykkäsin. Jopa isäni, joka inhoaa kuivakakkuja vielä enemmän kuin minä, on syönyt tätä suklaapähkinäkakkua monen monta kertaa. Silloin aikoinaan tein tätä kakkua joka jouluksi, sekä mökkijouluja varten että jouluviemisiksi.
Kakun esikuva löytyy siitä Kotilieden suuresta leivonkirjasta, josta löysin esim. Nina Lincolnin juustokakun ohjeen ylioppilasjuhliini 80-luvun lopussa (kuivakakkujen lisäksi en pitänyt kermakakuista). Kirjassa oli kahvikakkuluvussa Gebhardin perheen tavallinen sunnuntaikakku, jota käytin pohjana kun kehittelin tätä reseptiä. Perusaineet ja siirappi pysyi, muu vaihtui. Käytin aikoinani joko hasselpähkinä jauhetta tai -rouhetta, kumpikin toimi. Nyt täytyy todeta että osatamani rouhe oli liian rouheaa, eli jos en löydä hienompaa, aion käyttää jauhetta.
200 g voita
2 dl sokeria
4 kananmunaa
4 rkl siirappia
80-100 g hasselpähkinärouhetta
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
100 g taloussuklaata murusina
Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Lisää siirappi ja pähkinäjauhe tai -rouhe vuorotellen. Siivilöi keskenään sekoitetut jauhot, kaakao ja leivinjauhe taikinan joukkoon, lisää myös suklaa ja sekoita varovasti sekaisin. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 °C n. 1 h. Lopussa kakku kannattaa peittää foliolla tai leivinpaperilla (n. 15 viimeistä min). Anna kakun vähän tasaantua ja siirrä sen jälkeen lautaselle. Parasta seuraavana päivänä.
200 g voita
2 dl sokeria
4 kananmunaa
4 rkl siirappia
80-100 g hasselpähkinärouhetta
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
100 g taloussuklaata murusina
Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Lisää siirappi ja pähkinäjauhe tai -rouhe vuorotellen. Siivilöi keskenään sekoitetut jauhot, kaakao ja leivinjauhe taikinan joukkoon, lisää myös suklaa ja sekoita varovasti sekaisin. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 °C n. 1 h. Lopussa kakku kannattaa peittää foliolla tai leivinpaperilla (n. 15 viimeistä min). Anna kakun vähän tasaantua ja siirrä sen jälkeen lautaselle. Parasta seuraavana päivänä.
7 kommenttia:
Monesti kuivakakut ovatkin ihan kuivia. Mehuikkaisiin kakkuihin olen päässyt tutustumaan anoppilassa ja viime vuosina olemme itsekin tehneet useita kakkuja, pääasiassa ranskalaisten "cake"-ohjeilla. Mehevä kuivakakku on hyvää, kuiva ankeaa. Taatelikakun ystävää minusta ei taida tulla vaikka tuoreista taateleista pidänkin.
Jos vaan viitsit, niin pliis kokeile tuota tässä blogissa olevaa taatelikakkua. Minusta tuli käännynnäinen sen myötä (tai tavallaan käännynnäinen, en pidä muista vieläkään) ja olisi kiva tietää toimiiko se toisella sellaisella joka ei niistä pidä.
Kuorruttaminen pelastaa paljolta, kun vaan olisi älynnyt tehdä niitä silloin aikoinaan. Onneksi nykyään on niitä käytetään, ne pelastavat monet huonommatkin kakut.
Jospa vaikka kokeilisimme :).
Kiva juttu, mielelläni kuulen mitä tykkäät :)
Olen samaa lahkoa: kuivakakut ja kermatäytekakut eivät ole suosikkejani. Onneksi on muitakin herkkuherkkuja :)
(jos innostun tekemään kuivakakkua, teen sen tällä ohjeella)
Mä ilmoittaudun kuivakakkuvastustajaksi. En tee koskaan. Enkä syö ikinä.
Pitäis varmaan alkaa kouluttaa itseään.
Hannele ja Nanna, siihen nähden kuinka paljon meitä on, niin ihmettelen että miten ne ovat niin trendikkäitä nykyisin. Että kuka ne oikeasti syö?
Lähetä kommentti