sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Arkiruokaa - keitot

Vähän lunta hiihtolomalla, mutta löylyt yhtä loistavat kuin aina

Arkiruoka on kuuleman mukaan yksi tämän hetken nousussa olevia ruokatrendejä. Minusta se on ollut trendikästä aina, tai sen on täytynyt olla, vaikka sitä ei olisikaan hehkutettu. Arkiruokaa voi nostaa jalustalle, ihannoida, mitä vaan, mutta silti arkiruuan tekeminen ja miettiminen vuodesta toiseen ottaa välillä koville, ainakin minulla.  Näen kuitenkin hienona sen, että vihdoinkin niille=meille arjen pyörittäjille annetaan jotain arvoa sen lisäksi, että hehkutetaan ihania viikonloppuhifistelijöiden kokkailuja.

Arkiruokaa on hyvää, edullista ja helppoa tehdä, vai mitä. Joskus sen tekeminen vie kuitenkin aikaa, ainakin jos ei käytä eineksiä, puolivalmisteita tai valmiita kastikkeita/liemikuutiota. Ja jos siihen yhdistää vielä täysipäiväisen työn, pitkät työmatkat ja nälkäiset hoidosta haetut/koulusta tulleet lapset, niin joskus tulee tunne että voisi mennä Palkumajälven kilkumaleilille (kiitos mainoksesta kuuluu Reetta Salmen Puluboille), ja voihan sinne haluta muutenkin joskus. Siksi kaikki hyvät vinkit arkiruuan tekemiseen ovat kullanarvoisia.

Tässä blogissa on paljon arkiruokia ja sellaisia vinkkejä, joiden avulla minä olen selvinnyt ainakin jollain tapaa tästä arkirumbasta. Kaikki on kuitenkin hajallaan, joten ajattelin koota muutamaan kirjoitukseen omia hyväksi havaittuja ajatuksia perheen ruokkimiseksi arjen keskellä. Minun arjessa kaikki alkaa ennakoinnista, se on kaikkein tärkeintä, niin ja tila pakastimessa. Valmistan usein isoja annoksia ruokaa viikonloppuna, pakastan osan sellaisenaan, tai joitain komponentteja joita sitten käytän myöhemmin nopean ruuan pohjana. Tiedän että laiskoja äitejä moititaan usein, sellaisia jotka eivät jaksa tehdä ruokaa alusta asti itse, ja sanotaan että eihän siihen mene kuin puoli tuntia tai mitä milloinkin. Joskus sitä vaan itse on niin poikki, tai lapset, tai muuten vaan aika on kortilla, että se puolikin tuntia on paljon pinnisteltävää. Mutta jos on vähän ennakoinut tulevaa, voi se vartti riittää, tai jos menee puoli tuntia, siitä voi tehdä jotain muuta suurimman osan aikaa (esim. levyttää sohvalla vartin). Eli ennakointia ja pientä suunnitelmaa etukäteen, niin arkena saa nauttia hyvästä kokonaan itse tehdystä ruuasta myös niinä päivinä kun itsellä särkee päätä tai muuten vaan hermostuttaa ja lapset parkuvat nälkäänsä huonon välipalan jäljiltä.

Kokosin tähän muutamia minun arkea helpottavia vinkkejä keittojen tekoon. Varmasti tämä on tuttua monelle, ja yleensäkin keitot ovat sitä pikaruokaa, mutta ehkä joku voi löytää jotain uutta. Myöhemmin kerron mm. kastikkeista ja siitä miten patoja voi hyödyntää monipuolisesti, ja mitä nyt keksinkään.

Minusta keitto on juuri niin hyvää kuin sen liemi on. Moni käyttää liemikuutioita tai valmisfondeja, mutta jos niitä ei halua syystä tai toisesta käyttää, kannattaa keittää liemipohja etukäteen. Sen voi pakastaa sopivissa annoksissa, ja käyttää myöhemmin keiton pohjana. Tästä blogista löytyy jonkin verran liemiohjeita, on kanaa, kyyhkyä, hanhea, lihaa, riistaa, luuta, kalaa ja kasvista. Liemiä voi keittää ylijääneistä luista (esim. kanat/broilerit), tai ostaa luullisia lihanpaloja, jolloin liemeen tulee erityisen paljon makua.

Liemi: keitä perusliemi, siivilöi ja pakasta esim. ½ litran erissä. Se on minusta hyvä perusmäärä mihin tahansa ruokaan. Mikä tahansa muukin neste käy liemeksi: karkkipossun keitinliemi, padan ylimääräinen liemi, karjalanpaistin liemi, vihannesten keittovesi, mikä vaan. Haudutuspataa käyttäessä sivutuotteena syntyy aina ylimäärin lientä, kaikki vaan talteen myöhempää käyttöä varten. Muista merkitä liemen laatu ja päivämäärä kuukauden tarkkuudella. Parasta olisi, jos pakastimessa olisi oma lokeronsa liemille, silloin ne tulee varmasti käytettyä ja on selvillä minkä verran mitäkin on jäljellä. Liemi ei maksa paljoa: perusjuurekset ovat edullisia, luita saa metsästävissä perheissä yllin kyllin, tai kaupasta ostaessa ne eivät montaa euroa maksa. Vihannesten kuoria ja kantoja kannattaa käyttää hyväksi, jne, eli liemet ovat myös hävikistä herkuksi ruokaa.

Keitto: ota sopiva liemi käyttöön, pilko/raasta sopivat kasvikset ja juurekset, lisää haluttu proteiinin lähde. Se voi olla papuja, lihaa, kalaa, mitä vaan. Keitä sopiva aika, usein vartti riittää ja valmis höyryävä keitto on valmis. Jos teet sosekeittoa, soseuta kasvikset lopuksi, lisää halutessa juustoa/kermaa ja ruoka on valmis.

Jauhelihakeitto syntyy todella nopeasti, etenkin jos jauheliha on paistettu etukäteen. Minä paistan muutaman kilon jauhelihaa, maustan sen hyvin, jaan eriin ja pakastan. Hyvä lihaliemi, vähän jauhelihaa ja raastetut juurekset ja ruoka on todella nopeasti ja vaivattomasti valmis.

Lihakeitto, hyvä sellainen, vaatii reilummin aikaa. Minä olen ratkaissut asian niin, että teen ison määrän lihaa ja lientä kerralla, pakastan ne erissä, ja keittoa tehdessä lisään vain juurekset ja perunat. Tarkempi ohje on tuolla, kannattaa katsoa.

Kalakeitto on maailman nopein ruoka kun käyttää hyvää kalalientä, lisää perunat ja sipulin pieninä, vähän mausteita ja lopuksi kalaa.

Hernekeittoa voi tehdä ison määrän kerrallaan vaikka haudutuspadassa, pakastaa ja arkiruoka on yhtä nopeaa kuin hernekeitto tölkistä. Hyvää se on tölkistäkin, mutta itse tehtynä parempaa.

Kasviskeitot ovat nopeaa ja helppoa ruokaa, hyvä liemi pohjana ja sen jälkeen niitä kasviksia mitä sattuu olemaan, nopea kiehautus ja hyvä keitto alkuruuaksi tai päivälliseksi on valmis. Kirkas lehtikaalikeitto on perheen suosikki.

Hyviä keittoja maailma on pullollaan, tuossa on muutamia perinteisiä suomalaisia keittoja, jotka ovat mitä parasta arkiruokaa. Ja taas jaksaa.

7 kommenttia:

Rosa kirjoitti...

Olipa mielenkiintoinen ja hyödyllinen postaus. Lihakeittovinkin otan saman tien käyttöön. Olen miettinyt muuttuuko kypsän lihan maku jotenkin pakastettaessa, mutta ilmeisesti siis ei. Tärkeää on varmaan, että on sitä lientä mukana, ettei liha pääse kuivumaan. Itse yritän myös jatkuvasti keksiä keinoja arkiruoanlaiton helpottamiseksi. Niin ihanaa ja antoisaa kuin kokkaaminen parhaillaan onkin, arkena ei vaan millään useinkaan ehdi eikä jaksa kovin monimutkaisia suorituksia keittiössä...Mielelläni kuulisin muitakin ideoitasi ja reseptejäsi tähän liittyen, esim. postauksessa mainitsemiasi kastikkeita, patoja ym. Mukavaa alkavaa viikkoa =)

Merja kirjoitti...

Onkos parempaa maanantaimiettimistä kuin arki. Se vaan on, arkea. Muistin juuri, että pakastimessa on herkkutattilientä kuutioiksi pakastettuna. Sen hyödyntämiseksi oli jokin ajatuskin... taidan keittää tänään kaupan täytepastaa herkkutattiliemessä, yksi arki-ilta on selätetty sillä ;)

sauvajyvänen kirjoitti...

Rosa, kiva kuulla että tykkäsit. Tosiaan, se kypsän lihan maku ei muutu miksikään pakastaessa. Tietysti, etenkin jos kyseessä on rasvainen liha/liemi, ei kannata pitää pakastimessa liian pitkään. Ja jatkoa seuraa kunhan ehdin. Mukavaa viikkoa sinnekin.

Merja, maanantaihan se on kaikkien arkipäivien äiti ;) Minulla jäi sieniliemi tekemättä, kun viime vuonna ei tullut sieniä ollenkaan. Toivotaan että tämä vuosi olisi parempi. Huomaa kyllä että kun jäi yksi vuosi välistä, mietin sienireissuja jo nyt, vaikka kaikki on lumen alla. Loistava idea tuo pastan keittäminen sieniliemessä!

viv kirjoitti...


Arkiruoka kunniaan ja hatunnosto teidän liemienkeittelylle! Jossain vaiheessa keitin usein kanalientä, sitä voisi taas tehdä. Kanaliemi on jotenkin niin kovin monikäyttöistä. :)

sauvajyvänen kirjoitti...

Kanaliemi tosiaan sopii ihan mihin vaan. Ja sitä tulee tehtyä usein luista, koska kokonaisia kanoja/broilereita tulee syötyä aika usein.

Koti Harmi kirjoitti...

Tuo lihakeittovinkki on meillä otettu käyttöön ja se on niin paras vinkki ikinä! Keskellä viikkoa saa ihanaa lihakeittoa, ah...

sauvajyvänen kirjoitti...

Kotiharmi, onpa mukava kuulla!